Mitä inflaatio on?
Ylen elokuussa julkaistun uutisen mukaan talous on suomalaisten alle 30-vuotiaiden nuorten suurin huolenaihe. Hintojen nousu eli inflaatio nousi suurimmaksi huoleksi maalis-huhtikuussa 2022 suoritetun kyselyn perusteella. Epävarmuus inflaatiosta nousi suuremmaksi kuin huoli ilmastonmuutoksesta tai sodasta. Mitä inflaatio siis tarkoittaa ja miksi siitä kannetaan suurta huolta?
Inflaatio määritellään usein hintojen nousuna eli rahan arvon laskuna. Kun rahan arvo laskee, sen ostovoima pienenee eli kuluttajat saavat samalla määrällä rahaa ostettua vähemmän hyödykkeitä verrattuna aikaisempaan. Inflaatio vaikuttaa myös säästöihin – ne menettävät arvoaan yleisen hintatason noustessa. Inflaatio ei välttämättä päde kuitenkaan yksittäisiin tuotteisiin tai yksittäisistä tilanteista johtuviin muutoksiin, vaan kyse on enemmänkin yleisen hintatason noususta pitkäaikaisesti ja yhtäjaksoisesti.
Inflaatio ei ole aina pahasta, vaan päinvastoin – maltillista inflaatiota pidetään elpyvän ja kasvavan talouden indikaattorina. Euroopan keskuspankki (EKP) tavoittelee hieman alle kahden prosentin inflaatiota välttyäkseen entistä haitallisemmalta deflaatiolta, jossa hinnat laskevat pitkäaikaisesti. Poikkeamat kumpaankin suuntaan tästä kahdesta prosentista koetaan epävakaana.
Miten inflaatio syntyy?
Inflaatio voi syntyä erilaisten tilanteiden pohjalta. Kun hinnat nousevat kysynnän kasvun seurauksena, puhutaan kysyntäinflaatiosta. Hintaa on mahdollista nostaa, koska hyödykettä on valmis ostamaan suurempi määrä asiakkaita ja yritykset eivät heti ehdi vastaamaan kohonneeseen kysyntään.
Kustannusinflaatio taas viittaa hyödykkeen tuottamiseen tarvittavien kustannuksien nousuun, oli se sitten raaka-aineiden hinta tai työvoiman kustannukset. Yritykset nostavat hintojaan kompensoidakseen kasvaneita kuluja. Nykyään sekä kysyntä-, että kustannusinflaatioon viitataan hintavaihteluna.
Myös odotukset inflaation kiihtymisestä voivat itsessään aiheuttaa hintatason nousua. Käytännössä tämä tarkoittaa mahdollisia palkankorotusvaatimusten lisääntymistä, joka voi johtaa siihen, että yritykset nostavat hintojaan. Tänä päivänä hintojen nousun perimmäinen syy nähdään kuitenkin rahan tarjonnan kasvun seurauksena. Kun keskuspankki laskee liikkeelle rahaa, sen arvo laskee. Tämä on eräänlainen rahapoliittinen toimenpide.
Keskuspankin keinoja vaikuttaa kutsutaan rahapolitiikaksi ja niitä on esimerkiksi ohjauskorkojen asettaminen. Rahapolitiikan tärkein tavoite on hintavakauden ylläpitäminen. Näin tehdään, kun esimerkiksi inflaatio muuttuu ongelmaksi kiihtymällä liian korkeaksi ja pysymällä korkealla tai päinvastoin, muuttumalla liian hitaaksi, jolloin se voi kääntyä deflaation puoleen. Edellä mainituissa tilanteissa inflaatio on EKP:n asettamien tavoitteiden ulkopuolella.
Inflaation taustatekijöitä suuremmassa mittakaavassa on väestön ja varallisuuden kasvu. Niin kauan, kun ihmisten määrä maapallolla kasvaa ja väestö vaurastuu, on hintojen nousu varmaa.
Miten inflaatio näkyy tänä päivänä?
Miksi inflaatio siis on tällä hetkellä ajankohtainen aihe ja miksi siitä ollaan tällä hetkellä huolissaan? Inflaatio on ollut kesäkuussa 8,1 % tilastokeskuksen mukaan ja näin korkea lukema ylitti ekonomistien odotukset. Verrattuna EKP:n hieman alle kahden prosentin hintavakaustavoitteeseen, inflaation kiihtymisvauhti on ollut nopeaa.
Inflaatio voidaan laskea bruttokansantuotteen, kuluttajahintaindeksin tai tuottajahintaindeksin muutoksesta, joista yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi (YKHI) on seuratuin inflaatiomittari. Se on yhdenmukaistettu, jotta kaikissa EU-maissa käytettäisiin samoja menetelmiä, tehden tuloksista vertailukelpoisia keskenään. EKP käyttää indeksin tuloksia päätöstensä tekemiseen.
Kuluttajahintaindeksi lasketaan painottamalla eri hyödykkeiden hintoja niiden kulutusosuuksiin ja vertaamalla niitä perusajankohtaan. Se kuvaa tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä, joita kotitaloudet ostavat. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi noudattaa EU-maiden välisiä säännöksiä ja se on suppeampi verrattuna kansalliseen kuluttajahintaindeksiin. Siihen ei kuulu esimerkiksi rahapelit tai korot ja sen kattavuus on noin 85 % kansallisesta kuluttajahintaindeksistä.
Kevään ja kesän korkeiden inflaatiolukemien taustalla on jo viime vuoden syksynä kohonneet energian hinnat. Tämän lisäksi viime vuoden kuuma ja kuiva kesä aiheutti heikon satokauden Suomessa. Tuotantoeläimiä on tämän takia ruokittu ostorehuilla ja kohonneet energian hinnat heijastuivat sekä rehun, että lannoitteiden tuotantokustannuksiin huomattavasti.
Tämä on aiheuttanut jo itsessään kriisin Suomen ruokatuotannossa, joka ilmenee elintarvikkeiden hintojen nousuna. Taustalla on vaikuttanut myös toimitushäiriöt, jotka ovat johtuneet koronapandemian aiheuttamista ongelmista.
Helmikuussa alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ei ole helpottanut tilannetta. Sota kiihdytti energian hintojen jo aiemmin alkanutta kasvua entisestään. Suomi lopetti sähkön ostamisen Venäjältä toukokuussa, ja Länsimaat ovat asettaneet tavoitteekseen itsenäistymisen riippuvuudesta Venäjän energiaan. Sähkön hinnat ovat elintarvikkeiden hintojen lisäksi vaikuttaneet myös liikkumisen ja asumisen kustannuksiin. Suurin syy inflaation taustalla kuitenkin on Eurostatin mukaan energian hintojen nousu.
Länsimaissa on jo pidempään noudatettu suhteellisen löyhää korkopolitiikkaa, jonka seurauksena esimerkiksi Venäjän julistama hyökkäyssota vaikutti hintojen nousuun kiihdyttävästi. Vastauksena tähän EKP kiristi rahapolitiikkaansa ja nosti korkojaan 0.25 prosenttiyksikköä heinäkuussa. Ylen uutisten mukaan koronnostoja suunnitellaan myös syksylle tarpeen vaatiessa.
EKP on julkaissut uuden rahapolitiikan strategian, jossa itse rahapolitiikka uudelleenarvioidaan. Onnistunut rahapolitiikka edistää hyvinvointia kansalaisten keskuudessa ja pitää hinnat vakaina. Uuteen strategiaan sisältyy myös ympäristön kestävyyteen liittyvät aspektit. Tästä huolimatta EKP:n mahdollisuus vaikuttaa hintojen nousuun on pieni – niiden nousun ajureina ovat olleet muun muassa ennustamattomat pandemia sekä sota.
Miten tästä eteenpäin?
Asiantuntijat arvioivat, että markkinoiden volatiliteetti tulee pysymään korkealla vuoden loppuun asti. Volatiliteetti on eräänlainen riskimittari, joka kuvaa epävarmuutta. Mitä korkeampi volatiliteetti, sitä korkeampi epävarmuus markkinoilla vallitsee. Muidenkin hyödykkeiden, kuin esimerkiksi elintarvikkeiden hintojen odotetaan nousevan syksyllä.
Korkea inflaatio käytännössä on näkynyt tänä päivänä esimerkiksi Yhdysvalloissa second hand -kulttuurin yleistymisenä. Helsingin Sanomissa julkaistun artikkelin mukaan esimerkiksi urheiluvaateliike Lululemon on avannut palvelun, jossa asiakkaat voivat kierrättää ja ostaa halvemmalla käytettyjä vaatteita, joka on nostanut suosiotaan hintojen nousun kiihtyessä. Toki taustalla vallitsee myös huoli vaateteollisuuden aiheuttamasta kuormituksesta ympäristölle. Vaatteiden oston lisäksi ruokakaupoissa halvempien elintarvikkeiden suosio on lisääntynyt.
Apuja inflaatiota vastaan taisteluun voisi olla esimerkiksi rahastosäästämisellä tai osakkeisiin sijoittamalla. Jos säästää rahojaan pankkitilillä tai patjan alla, niillä saa kuukausi kuukaudelta ostettua vähemmän hyödykkeitä. Pörssisäätiön mukaan keskimääräinen vuosituotto osakkeissa viimeisen sadan vuoden aikana on ollut noin seitsemän prosenttia. Se on huomattavasti parempi kuin suurimmassa osassa säästötilejä oleva lähelle nollaa sijoittuva korko.
Tutustu myös tapaan sijoittaa listaamattomaan yhtiöön.